Berliinin muuri

Berliinin Muuri näkyy merkittynä turistien kartassa ja muurin pätkiä on jätetty esiin. Oikea turistinähtävyys on East Side Gallery,  yli kilometrin pituinen muurin pätkä lähellä Schlesischer Toria, yhtä kaupungin vanhaa porttia, jossa on nykyisin metroasema.

Berliinin muurin seinämaalaus: Muurin murruttua taiteilijat ympäri maailmaa piirsivät kuvia 1,2 km:n pituiseen muurin pätkään

Berliinin ilmapiiri on aikojen saatossa vaihdellut ja sodan loppuvaihe on ollut kauhea, kaupungin tuho oli lähes totaalinen.  Sen jälkeen kaupunkia on rakennettu ja uudistettu jatkuvasti. Sodan jälkeen vallitsi pula kaikesta ja kaupunki jaettiin miehitysvyöhykkeisiin.

Kaupungissa olivat vastakkain lopulta kylmän sodan aikaiset Itä ja länsi—Neuvostoliiton johtama sosialistinen blokki ja USA:n johtama Nato ja länsivallat. Kaupunkia jakoi jännite- suurvaltapolitikka ja ideologia, kapitalismin ”vapaa” maailma ja sosialistinen järjestelmä.

Saksan jako joka oli myös Berliinin jako, mihin sodan jälkeen eurooppalaiset tuntuivat olevansa tyytyväisiä, koska se piti vahvan ja ekspansiiviseksi osoittautuneen valtion heikkona. Saksahan laajentui valtaisasti natsivallan aikaan ja saksalaiset ja heidän tekonsa herättivät paljon inhoa ja kauhua ympäri Eurooppaa.

Bresnhevin ja Honeckerin, Neuvostoliiton ja DDR:n johtajien veljellinen sosialistinen suudelma

Berliinin Muuri oli pakko lopulta rakentaa koska ihmisiä siirtyi kaiken aikaa ItämBerliinistä länteen 1961 . Muuri ei pystynyt tietenkään estämään Itä-Saksalaisia saamaan tietoa lännen asioista tv-vastaanottimien kautta.

Itä-Berliini: sosialismi

DDR:n aikoja voi tutkailla museossa Spree-joen rannalla. Itä-Saksassa vallitsee monien tavaroiden puute, sanavapaus oli olematon poliisivaltiossa jossa oli enemmän vakoojia asukasta kohti kuin Neuvostolitossa tai  Natsi-Saksassa. Toisaalta DDR:ssä oli enemmän hyvin hyvinvointia kuin monessa muussa sosialistimassa ja ihmiset kehittivät osin kaksi minää. Yksityisen minän saattoi suljetussa piirissä nauttia juhlista ystävä ja perhepiirissä ja elää suhteellisen mukava elämää.

Länsi-Berliini: kapitalismi

Länsi-Berliini tuettiin avokätisesti eikö vähiten USA:n taholta ja Länsi-Saksahan oli Nato maa. Hansaviertel Berliinissä on Saksan talousihmeen ajan ilmentymä, jota esiteltiin Länsi-Saksan uuden kaupunkirakentamisen ja arkkitehtuurin esikuvana. Hansaplatzílle rakennettiin monimuotoinen ja ilmeikäs  osa kaupunkia, jossa oli korkeita ja yksilölisiä tornitaloja, matalampia rivitaloja ja pienkerrostaloja ja niiden välillä myös ilmavaa vihreyttä ja puistomaisuutta.

Osa Berliinin montuista ja ökyrakennuksista   on luultavasti kuitenkin antanut aiheen Leonard Cohenin lauluun” First we take manhattan then we go Berlin”. Muutamia  pummeja on  sopivasti asettautunut joihinkin turisti rysiin kerjäämään ja pahamaineisia paikkoja on muun muassa Kreuzbergin Kottbusser Torilla.